Tavanomainen olotila luettuani läpi kaikki viime kerran jälkeen päivitetyt neuleblogit on tyhjänä tuijottava katse, aivot haaleaa kaurapuuroa ja hartiat kipuilevaa sementtiä. Tämän täytyy loppua. Tai minun täytyy opetella lopettamaan kesken ja jatkamaan myöhemmin. Voisin myös käyttää enemmän aikaa neulomiseen (eikä blogien lukemiseen).
Eilen illalla sain valmiiksi ystävän vauvalle tumput ja töppöset -kokonaisuuden. Sen jälkeen aloin neuloa innostuksen vallassa uutta sukkaa itselleni. Tämä on ensimmäinen sukka, jonka katson oikeaksi sukaksi eikä pelkäksi harjoitustyöksi (ennen joulua ja sen jälkeen opettelin vielä sukankutomista, ja yhteensä kolme paria sukkia päätyi unisukiksi - ei julkisesti käytettäviksi).
Iloisia uutisia eiliseltä: pääsin työvoimakoulutukseen, johon olen hakenut. Koulutus kestää useita kuukausia ja alkaa viikon päästä. Hienoa! Tosin kouluttajataho ei ole vielä ilmoittanut lähempiä tietoja, kuten mihin kellonaikaan homma alkaa. Pitää soittaa ja kysellä, jos ei ala mitään kuulua.
Kohta raahaan itseni uimaan. Sitäkin pitkästä aikaa. Jos hartiat vaikka vetreytyisivät pikkuisen.
1 kommentti:
Hei Onerva! Onnea vaan koulutukseen pääsyn johdosta. :)
t. veljesi Teemu
Lähetä kommentti